Yhteinen terveys tunnetuksi -työpajan yhteenveto
Poikkitieteellinen Yhteinen terveys tunnetuksi -työpaja järjestettiin torstaina 15. kesäkuuta 2023 Viikin infokeskus Koronan Oppimistori-tilassa. Työpajan tarkoituksena oli tuoda yhteen sidosryhmiä, jotka kaikki tahoillaan toimivat One Health -aiheiden ympärillä, ja voisivat hyötyä lähestymistapaan tutustumisesta. Työpajan punaisena lankana ja suurimpana tavoitteena oli kuitenkin verkostoituminen ja yhteistyön tarpeen kartoittaminen käytännön tasolle asti.
Kuva 1. Fasilitaattoreita ja työpajan osallistujia kuuntelemassa Yhteinen terveys tunnetuksi -työpajan alustuksia.
Työpajan pää-fasilitaattorina toimi Kudelma-tutkimusverkostossa työskentelevä väitöskirjatutkija Essi Huotari, joka piti myös yhden kolmesta One Health -lähestymistapaa esittelevistä alustuksista. Fasilitaattoreita oli yhteensä kymmenen, minkä lisäksi maisteriopiskelija Karoliina Kettunen havainnoi työpajaa keräten aineistoa maisterin tutkielmaansa varten, jonka aihepiirinä on suomalaisten keskusviranomaisten ja -organisaatioiden One Health -yhteistyö.
Alustusten tarkoituksena oli startata työpaja sukeltamalla yhteisen terveyden käsitteeseen eri näkökulmista. Ensimmäisenä Helsinki One Health:n koordinaattori Topi Tanskanen kertoi HOH:n toiminnasta ja tulevista projekteista, ja toisena infektiotauteihin erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija HY Tuomas Aro heijasti omaa kokemusta sairaalan arjesta valokuvataiteen kautta, sekä lääkärinä että potilaana, korostaen antibioottiresistenssiä ja sen vakavuutta. Viimeisenä Essi avasti läsnäolijoille ovet kompleksisuuden, holistisuuden sekä systeemisen ajattelun maailmaan – siihen, missä elämme.
Aamun ohjelma jatkui ensimmäisen tehtävän parissa hiljaisella keskustelulla, jossa jokainen pääsi purkamaan heräteltyjä ajatuksia vastaamalla itsenäisesti yhteen kysymykseen: Mitä sanoja sinulle tulee mieleen One Health:sta? Sadat sanoitetut post-it-laput työllistivät fasilitaattoreita aamukahvittelun ajan, kun One Healthin kompleksisuus siirtyi osallistujien mielistä Flingaan (flinga.fi) tutkittavaksi kartaks (kuva 2).
Kuva 2. Ensimmäisen tehtävän vastaukset koottuna Flingaan.
Aamukahvin ja kevyen aamiaisen jälkeen käytiin ensin läpi yhdessä löydettyjä yhteisen terveyden osa-alueita ja -tekijöitä. Aihepiiri muodosti hiljaisen keskustelun perusteella ainakin yhdeksän osa-aluetta (harmaat ympyrät yo. kartassa): ympäristö, ihmiset mikrobit, tieteenalat, eläimet, ongelma, viestintä, lähestymistavat sekä planetaarisen tason ilmiöt, joiden ympärille ja väleihin eri tekijät asettuivat. Tarkoituksena oli havainnollistaa käsiteltävää kokonaisuutta osallistujien poikkitieteellisyyttä hyödyntäen.
Ilmoittautuneista 31:stä, työpajaan osallistui lopulta yhteensä 26 asiantuntijaa, tutkijaa ja eri sidosryhmien toimijaa. Edustettuina sidosryhminä olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto, Tilastokeskus, Työterveyslaitos, Ulkoministeriö, Maa-, ja metsätalousministeriö, Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsinki One Health -tutkimusverkosto, Sitra, Suomen Akatemia, Ympäristötiedon foorumi, Hengitysliitto, Aluke Oy, Suomen sosiaali ja terveys ry ja Helsingin yliopistollinen sairaala. Tunnelma oli välittömästi motivoitunut ja innostava – olimme tärkeän ja yhteisen asian äärellä.
Tärkeää oli myös, että läsnäolijat pääsivät aloittamaan verkostoitumisen ja tutustumaan toisiinsa. Työpajan osallistujat jaettiin poikkitieteellisiin ryhmiin, joissa he pääsivät erilaisten apukysymysten avulla kukin vuorollaan kertomaan itsestään sekä työnkuvastaan. Osallistujat pääsivät pohtimaan jo tässä vaiheessa miten oma ja muiden työ liittyy yhteiseen terveyteen, minkä jälkeen tutustuminen jatkui vapaamuotoisesti lounaalla.
Kuva 3. Osallistujia poikkitieteellisissä pienryhmissä tutustumassa toisiinsa.
Jo hanketta ja työpajaa esiteltäessä kutsuttaville sidosryhmäläisille ensimmäisen kerran, annettiin kaikille mahdollisuus ehdottaa mieleen tulevaa aihetta työpan Case study -osiota varten. Tarkoituksena oli löytää eri osa-alueiden One Health -ongelmia tai kokonaisuuksia, joista osallistujat saisivat valita itselleen kiinnostavimman, tärkeimmän tai inspiroivimman. Työpajan järjestäjät kävivät ehdotukset läpi ja kokosivat niistä lopulta neljä aihepiiriä:
- Uudet genomitekniikat kasvinjalostuksessa
- Ilmastonmuutos ja sen vaikutus vektorivälitteisiin sairauksiin sekä muihin terveysuhkiin
- Kiertotalous
- Datan määrä ja avoimuus sekä sähköisiin palveluihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet
Kuva 4. Case study -aiheiden esittely tapahtui ylläolevien powerpoint-kalvojen avulla.
Jokainen aihe esiteltiin nopeasti fasilitaattoreiden valmistelemissa pitchauksissa, joiden jälkeen kukin osallistujista valitsi niistä mieleisensä, jakautuen samalla ryhmiin. Seuraavat henkilöt pitchasivat aihepiirit työpajan osallistujille: 1. Jesse Majlander, 2. Sirja Viitamäki, 3. Johanna Muurinen, 4. Johannes Cairns
Aluksi suosituimmiksi aiheiksi nousivat ilmastonmuutos sekä kiertotalous, mutta kaikkiin riitti kiinnostusta. Aluksi ryhmiä pyydettiin pureutumaan aiheeseen brainstormauksen eli aivoriihen kautta pöytiin jaettuja materiaaleja hyödyntäen. Lisäksi osallistujille annettiin tehtävän tueksi kysymyksiä, joiden kautta ratkaisua oli helpompi lähteä etsimään. Tyyli oli vapaa: sai kirjoittaa, piirtää, muodostaa kaavion tai koota ajatuksia posti-it lapuille.
Kuva 5. Osallistujia työstämässä Case studya liittyen “Data ja sähköiset palvelut” -aiheeseen.
Isojen kokonaisuuksien pureskelu ja niihin syventyminen vaati aikaa ja ajatusten kokoamista; monet aiheista voidaan luokitella viheiliäisiksi ongelmiksi – sellaisiksi joiden ratkaiseminen on erityisen vaikeaa. Yhteistyön tarve korostui ja tulokset puhuivat lopulta puolestaan kun jokainen ryhmä sai aikaan omannäköisensä ‘ratkaisun’ ongelmaan tai aihepiiriin.
Kuva 6.Osallistujia työstämässä Case studya liittyen “Kiertotalous” aiheeseen.
Työpajan viimeisessä osiossa kartoitettiin osallistujilta kysymällä jo olemassa olevia yhteistyön ja keskustelun verkostoja, tavoitteena luoda pohja Yhteinen terveys tunnetuksi -hankkeessa tuotettavalle verkostomaiselle alustalle. Koemme, että tarpeen täytyy lähteä alustaa itse hyödyntäviltä tahoilta, ja saimmekin kiinnostavan tuloksen: Useat tuntuivat tarvitsevan juuri tätä – työpaja-tyylistä yhteistä läsnäoloa, yhteisen terveyden aiheiden ympärille kerääntymistä, tapaamista ja keskustelua kasvotusten eri asiantuntijoiden kanssa.
Työpaja onnistui mielestämme hyvin ja pyysimme palautetta jälkikäteen myös osallistujilta. Kaikki palautteen antaneista osallistuisivat uudelleen ja suosittelisivat työpajaa kollegoilleen. Erittäin hyviä ja rakentavia kehitysehdotuksia saatiin myös paljon. Vastaavan tapahtuman järjestäminen vaatii kuitenkin paljon aikaa ja muita resursseja, joten seuraavan työpajan järjestäminen jää näillä näkymin vielä tulevaisuuden suunnitelmiin.
Kuva 7.Iloisia työpajafasilitaattoreita Yhteinen terveys tunnetuksi -työpajassa.