One Health Day 2021: Yhteistä terveyttä elinympäristöjen ehdoilla
Vuoden 2021 One Health Day -tapahtuma järjestettiin tuttuun tapaan 3.11. Helsingin Tiedekulmassa.
Tilaisuuden puhujat
Tarja Pitkänen, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto; johtava asiantuntija, THL
Ympäristöterveys ja vesivarojen merkitys tartuntatautien torjunnassa
Katariina Pärnänen, tutkijatohtori, Turun yliopisto
Antibioottiresistenssi ei ole vain sairaaloiden ongelma – miten yksilöiden valinnat vaikuttavat ja mikä on ympäristön rooli
Aki Sinkkonen, erikoistutkija, Luke
Terveyttä edistävän mikrobiston palauttaminen kaupunkitiloihin
Marja Roslund, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Luontoaltistus päiväkodeissa tasapainottaa lasten puolustusjärjestelmän toimintaa
Juontaja Helsingin yliopiston lehtori ja tieteen popularisoija Mikael Niku.
Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Helsinki One Health -verkoston kanssa.
Yleisökysymyksiin, joihin ei ehditty vastata tapahtumassa, on vastattu alla.
Kysymyksiin 1.-6.: vastaajana Marja Roslund
1. Voisiko olla niin, että ne haitalliset tulehdukset elimistössä vähenivät sen takia että lasten mieliala vaikutti?
Voi olla mahdollista, että mieliala vaikuttaa elimistön tulehdustilaan. Tässä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin yhteys vihertämisen myötä iholla tapahtuvien bakteerimuutosten ja verestä mitattujen immuunimarkkereiden välillä.
2. Miten luontoympäristön käsittely vaikuttaa terveyteen? Esim. lähimetsän hakkaaminen.
Tämä olisi mielenkiintoinen tutkimusaihe, mutta en ole vielä nähnyt, että tätä olisi tutkittu. Voin vain arvella, että varsinkin jos siihen rakennetaan ”harmaata” pintaa, niin mikrobialtistus muuttuu terveyden kannalta huonompaan suuntaan. Lisäksi metsän muut hyvinvointivaikutukset ja esim. ilman puhdistus ja melun esto hyödyt katoaisivat, mikä vaikuttaa negatiivisesti ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen.
3. Seurasitteko päiväkotilasten infektiotautien määrää eli esiintyikö esimerkiksi flunssaa tai vatsatauteja vähemmän viherpäiväkodeissa?
Tällä tutkimusaineistolla ei voida vielä sanoa vähentääkö tartuntatauteja. Vaatisi enemmän lapsia ja pidemmän seuranta-ajan. Kun määritimme immuunivastetta, aineistosta poistettiin antibiotiin ja lääkkeiden käyttäjät. Eli tällöin sieltä poistui myös sairastavat henkilöt, jotka olisivat voineet vääristää tuloksia.
4. Puhutaanko esim. neuvolassa lasten mikrobialtistuksesta?
Lahdessa on neuvolakokeilu – Luontoyhteys, kestävä elämäntapa ja terveys osana neuvolatoimintaa, jossa painotetaan perheiden ja erityisesti lasten monipuolisen luontosuhteen kehittymistä. Voi olla muuallakin, mutta minä en tiedä miten kussakin kunnassa tähän panostetaan. Pitäisi tehdä yhteistyötä näistä vastaavien tahojen kanssa, että saataisiin suosituksiin mukaan.
5. Miten voidaan tehokkaimmin viestiä, että monimuotoiselle luontomikrobistolle altistumisen hyödyt ovat eri asia kuin rakennetun ympäristön ja sisätiloihin kertyvän epäpuhtauskuorman aiheuttama altistus?
Hyvä kysymys, tietoa pitäisi viedä eri kanavien (Uutiskanavat, SOME, seminaarit, koulutukset jne.) kautta erilaisille toimijoille, kuten rakentajille, asukkaille, päättäjille jne. Hyvän luontosuhteen ja ympäristökasvatuksen merkitys jo lapsuudessa on myös yksi avainkeino.
6. Onko pohjoisten lasten syntymäajankohdalla (kesä-talvi) vaikutusta immuunijärjestelmän häiriöihin?
Tämä olisi myös mielenkiintoinen tutkimusaihe. Meidän tutkimuksessa havaittiin, että maatalousympäristö vähentää tyypin 1 diabeteksen riskiä ja vaikutus näkyy etenkin Etelä-Suomessa, mutta ei Oulussa missä lumipeiteaika on pidempi (Nurminen ym. 2021, Diabetes Care). Yhtenä syynä voi tosiaan olla talven vaikutus, mutta vaatisi vielä lisää tutkimusta.
Kysymyksiin 7.-9. vastaajana Tarja Pitkänen
7. Miksi kryptosporidioositapaukset ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina?
Kryptosporidioositapaukset ihmisillä ovat lisääntyneet Suomessa lähes kaksikymmenkertaisesti 2010-luvun alkuun verrattuna. Tarkkaa syytä kryptosporidioositapausten lisääntymiseen ei tiedetä. Ilmiö on Euroopan laajuinen. Tapausten voimakas lisääntyminen viittaa nautakarjatalouden rakennemuutoksen, kuten tilakoon kasvun suosivan kryptosporidioosin esiintymistä. Kryptosporidioosin tartuntavaarassa ovat varsinkin lypsykarjatilalliset ja heidän työntekijänsä, maatalouslomittajat, eläinlääkärit ja edellä mainittujen alojen opiskelijat. Kryptosporidioositartuntojen ehkäisemiseksi on tehty työturvallisuusohje, josta löytyy käytännön ohjeita käsihygieniaan ja henkilökohtaiseen suojautumiseen. Lisätietoa: Työturvallisuusohje kryptosporidioosin hallintaan valmis, riskitekijöiden tutkimus jatkuu – Ruokavirasto
8. Voiko koronavirus tarttua veden välityksellä?
Koronavirus on varsin herkkä erilaisille ympäristötekijöille ja menettää taudinaiheuttamiskykynsä nopeasti, muutamissa tunneissa tai päivissä myös vesiympäristöissä. Viemäriverkostoihin ihmisten eritteiden mukana päätyneiden SARS-CoV-2 virusten ei ole todettu olevan elinkelpoisia soluviljelmillä jätevesinäytteille tehdyissä testeissä. Koronavirukset tarttuvat henkilöstä toiseen pisaratartuntana. Vesivälitteinen riski liittyy lähinnä uimareiden lähikontakteissa tapahtuvaan leviämiseen, jos uimassa tai yleisellä uimarannalla on samaan aikaan koronavirusta levittävä henkilö. Vesilaitoksilla ja uimahalleissa käytössä olevat vedenkäsittelytekniikat poistavat ja tuhoavat viruksia niin, että terveyshaittaa ei synny. Lisätietoa: Koronavirus ja vesiturvallisuus – THL
9. Onko Suomen jätevedenpuhdistus yhteisen terveyden kannalta ajateltuna kestävällä tasolla?
Yleisellä tasolla voisi arvioida, että kyllä näin on. Suomi kuuluu muiden kehittyneiden valtioiden tapaan niihin maihin, joissa on keskitetty vesihuolto ja sanitaatio. Vaikka jätevedenpuhdistamojen lupaehdot keskittyvät lähinnä ravinnekuormituksen rajoittamiseen, puhdistusprosessit poistavat merkittävän osan myös jäteveden sisältämistä taudinaiheuttajamikrobeista. Maankäytön niin edellyttäessä, esimerkiksi jos jäteveden purkualueen vesitilavuus tai veden vaihtuvuus on pieni ja läheisyydessä sijaitsee uimaranta tai vedenottamo, jätevedenpuhdistamoja voidaan lisäksi velvoittaa jäteveden hygienisointiin, erityisesti uimakauden aikana. Oma lukunsa ovat tietenkin haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät, jotka voivat huonosti suunniteltuina tai ylläpidettyinä aiheuttaa paikallisesti esimerkiksi pohjaveden likaantumista. Suurimman infektioriskin veden käyttäjille aiheuttavat puhdistamottomien jätevesien ylivuodot, joita voi tapahtua jätevedenpumppaamojen vikatilanteissa tai rankkasadejaksojen aikana puhdistamojen vastaanottokapasiteetin hetkellisesti ylittyessä.
Kysymyksiin 10.-14. vastaajana Aki Sinkkonen
10. Mistä tietää, ettei ennen ollut allergioita:
Luotettavia tilastoja on toisesta maailmansodasta lähtien ja alussa niitä oli vähän ja sitten ne ovat vähitellen nousseet. Jotkut taudit, kuten tyypin 1 diabetes, osattiin diagnosoida jo Rooman valtakunnan aikana. Esim. T1D diagnosoitiin maistamalla virtsaa. Jos se oli makeaa, lapsella oli diabetes.
11. Näkyykö ymp. mikrob. vaikutus koirien sairauksissa:
Käsittääkseni kyllä.
12. Liittyvätkö mikrobien hyvät vaikutukset niiden läsnäoloon vai niiden tuottamiin aineisiin:
Niissä oleviin rakenteisiin, jotka elimistö tunnistaa. Toki joissain tapauksissa niiden tuottamiin aineisiin.
13. Onko eri kaupunkien mikrobiomeja verrattu globaalilla tasolla?
On. Kaupungeissa samankaltaisempaa kuin kaupunki vs. maaseudulla.
14. Onko mikrobitutkimuksia hyödynnetty kaupunkisuunnittelussa?
Meillä on meneillään hankkeita, joissa näin tehdään.