Luontokävely – Kahdessa tunnissa maailman ympäri ja uudet ravintokasvit

OHF:n neljännellä Luontokävelyllä toukokuussa 2025 syvennyttiin uusiin potentiaalisiin ravintokasveihin agronomi Esa-Matti Lautalan johdolla Viikin arboretumissa kävellen. Arboretumin maaperä on Suomessa harvinaista lehtometsää, minkä seurauksena sieltä voi löytää Helsingin yliopiston tutkijoiden istuttamia eksoottisempiakin lajeja, maanosittain jaoteltuina.

Kuva 1: Luontokävelijät Viikin arboretumissa

Opimme, että hehkeässä vaaleanpunaisessa kukassa ollutta rusokirsikkaa viljellään Suomessa koristepuuksi, joka ei tee hedelmää. Pähkinäpensaita ja -puita voi menestyä Suomen oloissa useampiakin lajikkeita, mutta täällä ne ovat pienisatoisia ja sadon kerääminen ja hyödyntäminen on työlästä. Myös tryffelin istutus ja kerääminen on Suomen oloissa mahdollista, mutta tryffelisienen juuri ja sen vaatima puu on istutettava samaan aikaan ja ne vaativat kalkkipitoista maata. Suomen tryffelilajit ovat tammen, kastanjan ja pähkinäpensaan mykoritsasieniä.

Noin viikon ajan vuodessa kukkivat magnoliat olivat juuri kukintansa alkuvaiheessa ja saimme ihastella latvustossa jo auenneita kukkia. Magnoliat ovat kehittyneet jo dinosaurusten aikakaudella ja niiden pölyttäjänä toimii mehiläisten sijaan kovakuoriaiset.

Kuva 2: Kevät kukassa

Evästauon jälkeen maistelimme ja haistelimme ainavihannan Douglaskuusen havuja, joita voi hyvin käyttää rosmariinin tapaisena maustekasvina. Kuusi itsessään voi kasvaa jopa 30 metriseksi, mutta halutessaan siitä maustekasvin pihalleen, sitä voi leikkaamalla pitää pienempänä. Sahatavarana douglaskuusesta käytetään nimeä Oregon-mänty sen ulkonäön ja ominaisuuksien perusteella.

Kiinnostava keskustelut kasvitieteestä raikkaassa kevätsäässä kävellen oli jälleen mieleenpainuva kokemus kävelyyn osallistujille.

Kuva 3: Kevään merkit