One Health Day 2024 – Yhdessä terveempi maailma
Maanantaina 4.11. kokoonnuttiin jälleen keskustelemaan yhteisestä terveydestä osan kansainvälistä yhteisen terveyden päivää, One Health Day:tä!
Tämän vuoden teema oli “Yhdessä terveempi maailma – tutkimustieto käyttöön”. Keskustelun keskiössä olivat tällä kertaa käyttäytymisen, politiikan ja talouden roolit yhteisessä terveydessä. Apulaisprofessori Tarja Sirosen johtamassa illassa keskustelijoina olivat ympäristömuutoksen professori Atte Korhola, yhteiskuntatieteilijä Johanna Mäkelä, tutkimusprofessori Jarkko Niemi Lukesta sekä professori ja ylilääkäri Kristiina Patja.
Illan aikana korostui yhteisen terveyden tärkeys niin ihmistieteiden kuin luonnontieteiden parissa. Esimerkiksi 75 % kaikista mikrobivälitteisistä taudeista ovat zoonooseja eli eläinten ja ihmisten välillä siirtyviä tartuntatauteja. Zoonoosien leviämiseen vaikuttaa muun muassa maankäytön muutokset, ympäristön ja ilmaston muuttuminen sekä matkustus ja tavaraliikenne.
Ilmastonmuutoksen myötä nousevien lämpötilojen suora yhteys tartuntatautien levinneisyyteen näkyy esimerkiksi vesistöjen kautta: kohtalokkaiden helleaaltojen lisäksi kohonneet lämpötilat lämmittävät ympäristöä, kuten vesistöjä. Lämmenneet vesistöt edesauttavat tartunnanlevittäjänä toimivien hyttysten lisääntymistä. Esimerkiksi hyttysvälitteisten denguekuumetapausten on arvoitu kasvaneen 30-kertaiseksi viimeisen 50 vuoden aikana.
Ilmastonmuutoksen vaikuttaessa elin- ja viljelykelpoiseen maa-alaan yksilöiden paine tehdä muutoksia ruokavalioonsa nousi myös illan aikana esiin. Entisajan niukkuudesta nykyiseen yltäkylläisyyteen siirryttäessä kosketus ruoantuotantoon on etääntynyt. Ruoka ja ruoantuotanto koetaan yhä enemmän systeemisenä ja osana jonkinlaista ulkoista prosessia, vaikka ruoka on avainasemassa paremman maailman luomisessa. Ihmiset näyttävät yhä toivovan enemmin tietopohjaisia ohjauskeinoja kuin lainsäädännöllisiä toimia, vaikka ne eivät ole tehokas keino muutoksen aikaansaamiseksi.
Ihmisten rooli yhteisen terveyden hallitsijana ja vaikuttajana on keskiössä. Eläinperäisen ravinnon tuotannossa kustannusten hyödyt ja haitat ovat vaakakupissa. Esimerkiksi kansalliseen salmonellavalvontaohjelmaan käytettyt varat tuottavat useamman kymmenen miljoonan euron säästöt vuosittain. Samalla vältytään turhalta antibioottien käytöltä niin tuotantoeläimillä kuin ihmisillä.
Ilmastonmuutoksen vaikutus ei toki rajoitu vain muutoksiin ympäristössä vaan se on jo ihomme alla. Olemme kosketuksissa ympäristöömme niin ulkoisesti kuin esimerkiksi ruoansulatuskanavamme kautta. Siten muuttunut ympäristö vaikuttaa elimistömme sisäiseen tasapainoon ja immuunijärjestelmäämme.
Monitieteellinen tutkimus on siis avainasemassa paremman huomisen luomisessa. Lisäksi tarvitaan kiireellisesti myös poliittisia toimia, sillä planeetan rajoista ei voi neuvotella. Täytyy tunnistaa win-win tilanteita, jotka torjuvat niin ilmastonmuutosta kuin edesauttavat yhteisen terveytemme pelastamista.