One Health Day 2020: Taudit ilman rajoja – miten vaikutamme tartuntatautien leviämiseen ihmisten, eläinten ja ympäristön välillä?
Mitä: Kaikille avoin ja ilmainen seminaari, jossa kuusi eri alojen asiantuntijaa esittelevät ihmisten ja eläinten välillä tarttuvia tauteja monista näkökulmista. Illan päätteeksi käydään paneelikeskustelu, joka johdattelee kokonaisvaltaisille urille tautien vastustamisessa. Tartu tilaisuuteen!
Milloin: 3.11.2020 klo 17–19
Missä: Live-stream Unituben kautta
Kuka järjestää:
Seminaarin puhujat ja panelistit
Mariella Aalto-Araneda, eläinlääketieteen tohtori, One Health Finland ry:
Ihmisten, muiden eläinten ja ympäristön yhteinen terveys – mistä pandemiat saavat alkunsa?
Elisa Aaltola, filosofian kollegiumtutkija ja dosentti, Turun yliopisto:
Eläinetiikkaa zoonoosien näkökulmasta
Leo Lahti, Soveltavan matematiikan dosentti ja datatieteen apulaisprofessori, Turun Yliopisto:
Tiedon ja päätöksenteon avoimuus zoonoottisten tartuntatautien taltuttamisessa
Leif Lakoma, erikoistuva lääkäri, HUS:
Lääkärin näkökulma zoonooseihin Suomen ja maailman mittakaavassa
Ruska Rimhanen-Finne, epidemiologieläinlääkäri, THL:
Eläimistä ja elintarvikkeista ihmiseen tarttuvat taudit ja epidemiat Suomessa
Risto Willamo, ympäristötieteen yliopistonlehtori, Kudelma-tutkimusverkosto, Helsingin yliopisto:
Uudet tartuntataudit – itseaiheutettu ongelma, jonka ratkaiseminen vaatii maailmankuvan muutoksia
Zoonoosit ovat tartuntatauteja, jotka voivat siirtyä muista eläimistä ihmisiin. Ihmisten uusista tartuntataudeista noin 60 % on eläinperäisiä ja näistä yli 70 % on lähtöisin villieläimistä. Tartuntatauteja aiheuttavat bakteerit, virukset, loiset, sienet ja prionit. Taudista riippuen zoonoosien oireet voivat olla ihmisille lieviä tai jopa hengenvaarallisia. Pahimmillaan uudet tarttuvat taudit kuormittavat terveydenhuoltoa ja horjuttavat yhteiskuntaa, millä on kauaskantoisia vaikutuksia hyvinvointiin, terveyteen ja talouteen. COVID-19 pandemia on tuonut nämä vaikutukset osaksi jokaisen arkea.
Tarttuvien tautien lisäksi ihmislaji jakaa muiden eläinten kanssa alati laajentamansa ja muokkaamansa elinympäristön. Ihmistoiminnan vaikutuksesta planeettamme lämpenee ja luonnon monimuotoisuus hupenee ennennäkemätöntä vauhtia. Ihmisten, muiden eläinten ja ympäristön terveys on yhteinen. Ovatko aikamme suuret haasteet yhteydessä toisiinsa? Miten zoonoosien leviäminen on seurausta omasta käyttäytymisestämme?
One Health Finland ry järjestää yhteistyössä Helsinki One Health -verkoston kanssa tiistaina 3.11.2020 seminaarin “Taudit ilman rajoja – miten vaikutamme tartuntatautien leviämiseen ihmisten, eläinten ja ympäristön välillä?”. Seminaari tuo yhteen eri tieteenalojen tarttuvimmat näkökulmat tauteihin ihmisten, muiden eläinten ja ympäristön rajapinnassa. Mitä tiedämme näiden tautien synnystä, leviämisestä, vaikutuksista ja tulevaisuudesta? Paneelikeskustelussa pohditaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja tarttuvien tautien hallintaan.
Tapahtumaa voi seurata suoratoiston välityksellä tai tallenteen voi katsoa myöhemmin One Health Finland ry:n Youtube-kanavalta. Lämpimästi tervetuloa etäyhteyden päähän kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Osa panelisteista vastasi jälkikäteen muutamaan kysymykseen, joita ei ehditty käydä läpi seminaarissa:
Kuinka turvata resurssit, jotta tieto koronapandemiaan liittyen olisi mahdollisimman avointa? vastaajana Leo Lahti
Koronapandemiaan, tai zoonooseihin yleisestikin, liittyy valtava määrä erilaisia tietoja mm. tutkimuksesta, viranomaislähteistä ja yritysten keräämistä aineistoista niin Suomessa kuin muissa maissa. Suomessa mm. tutkimusrahoittajat ja aihetta käsitelleet kansalliset työryhmät ovat kiinnittäneet tutkimustiedon avoimuuteen jo paljon huomiota, ja tutkimustyön avoimuuden tukemista tulee ainakin tällä tavoin jatkaa. Viranomaistoiminnassa tulisi pyrkiä siihen, että yksityiskohtaiset tiedot päätöksenteon tueksi laadituista tiedoista ja arvioista olisivat avoimesti saatavilla. Tämä ei vaadi erityisiä resursseja, sillä monet näistä tiedoista ovat valmiiksi julkisia ja viranomaisten hallussa asiakirjamuodossa. Käytännön toteutus tulee varmistaa.
Suomessa mm. tutkimusrahoittajat ja aihetta käsitelleet kansalliset työryhmät ovat kiinnittäneet tutkimustiedon avoimuuteen jo paljon huomiota, ja tutkimustyön avoimuuden tukemista tulee ainakin tällä tavoin jatkaa.
Leo Lahti
Mariella Aalto-Aranedan kommentti
Mariella Aalto-Araneda on muokannut osia oheiseen kommenttiinsa Vati-tietojärjestelmän uutiskirjeeseen 8.9.2020 laatimastaan tekstistä. Aalto-Araneda työskentelee ylitarkastajana Ruokavirastossa mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden yksikössä, mutta edusti Taudit ilman rajoja -tapahtumassa itseään ja One Health Finlandia. Tässä esitetyt näkemykset ovat hänen omiaan:
Yhteiskunnan pyörittämisessä syntyy päivittäin runsain mitoin tietoa, jota viranomaiset tallentavat lukuisiin tieto- ja tiedonhallintajärjestelmiin. Siinä missä tiedemaailma harppoo kohti avoimen tiedon ja niin kutsutun Big Datan aikakautta, myös viranomaisten on valmistauduttava tekemään tietoa näkyväksi ja hyödyntämään sitä entistä kattavammin. Julkishallinnon tietojärjestelmät eivät kuitenkaan vielä taida tarjoilla ääniavusteisia hakukoneita tai henkilökohtaisia virtuaaliassistentteja – ja julkiset resurssit tuskin jatkossakaan yltävät globaalien teknologiajättien mittakaavaan. Siitä huolimatta tiedolla johtaminen ja yhteiskuntaa palvelevan julkisen tiedon avoin saatavuus ovat tavoitteita, joihin viranomaistoiminnan ja sen tietojärjestelmien jatkuvalla kehittämisellä tähdätään.
Tiedolla johtaminen ja yhteiskuntaa palvelevan julkisen tiedon avoin saatavuus ovat tavoitteita, joihin viranomaistoiminnan ja sen tietojärjestelmien jatkuvalla kehittämisellä tähdätään.
Mariella Aalto-Araneda
Viranomaistiedon julkisuutta säätelee julkisuuslaki. Jokaisella on oikeus saada pyytämänsä ja yksilöimänsä viranomaisen julkinen asiakirja tai tieto siltä osin kuin se ei ole salassa pidettävä tai sen saantia ei ole rajoitettu. Salassa pidettävän tiedon luovuttaminen vaatii viranomaiselta harkintaa muun muassa tiedon käyttötarkoituksesta. Viranomaisen tietopalvelulla taas tarkoitetaan eri rekisterien sisältämien tietojen yhdistelyä tai muokkaamista uuden tietoaineiston tuottamiseksi. Tiedon luovuttaminen vaatii viranomaiselta usein hallintopäätöksen laatimista. Tiedon asianmukainen hyödyntäminen on tärkeää viranomaisten lakisääteisten velvoitteiden, asiakkaiden oikeusturvan ja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumiseksi.
Koska viranomaistiedolla on monta tuottajaa, käyttäjää ja tallennuspaikkaa, avoimen tiedon pullonkauloiksi muodostuvat käytännössä esimerkiksi tiedon muoto ja hakeminen nykyisissä tietojärjestelmissä sekä salassapidon arviointi tietoaineistoille, joita ei välttämättä ole luotu sellaisenaan julkaistavaksi vaan hallintotyön tarpeisiin. Lisäksi valtava määrä monimutkaista tietoa vaatii asiantuntija-analyysia, jotta päädytään todellisiin juurisyihin ja johtopäätöksiin, jotka eivät vedä mutkia suoriksi. Tiedonkeruutapojen, tietojärjestelmien, tiedon luovutuksen ja analysoinnin kiemuroiden taivuttaminen avoimen tiedon palvelukseen vaatii runsaasti viranomaistyötä – eli resurssia. Tiedon ja analyysitekniikoiden monimuotoistuessa on käytävä vuoropuhelua sekä viranomaisverkoston kesken että tiedon hyödyntäjien kanssa: tarvitsemme kattavaa, luotettavaa tietoa ja yhteiset tavoitteet avoimen viranomaistiedon hyödyntämiseen. Ensimmäisiä askeleita kohti resurssin turvaamista eli priorisointia otetaan parhaillaan, kun avoimen tiedon tarve tunnustetaan ja konkretisoidaan sitä osana tietojärjestelmäkehitystä ja muuta viranomaistyötä. Tiedämme vain sen, mistä pystymme ja päätämme ottaa selvää.
Olisiko tarkoituksenmukaista myös julkaista muista tartuntataudeista vastaavanlaisia avoimia datoja kuin Covid-19:sta? vastaajana Leo Lahti
Se olisi hyvin tarkoituksenmukaista. Tutkimushan jo tuottaakin monenlaisia avoimia tietoaineistoja ja menetelmiä, jotka soveltuvat myös muihin tartuntatauteihin. Tähän voitaisiin kiinnittää lisääkin huomiota.
Miten maailmankuvan muutos tai asioiden toisin sanominen ratkaisee mitään? vastaajana Risto Willamo
Puhe, ajattelu ja teot -kaikki muokkaavat toisiaan. Sanat ovat ajattelun ja puhumisen väline. Jos me koko ajan sanomme ja ajattelemme ”ihminen ja luonto”, me paljon herkemmin myös toimimme ikään kuin emme kuuluisi luontoon.
Puhetavan muuttaminen ei tietysti muuta mitään päivässä, viikossa tai kuukaudessa. Mutta henkilökohtaisesti en näe mitään mahdollisuutta sille, että ympäristö- ja kehityskriisiä saataisiin ratkaistua esimerkiksi pelkillä teknisillä tai lääketieteellisillä innovaatioilla, vaan se vaatii läpäisevää toimintatapojen muutosta. Ja se taas väistämättä vaatii myös ajattelutapojen muutosta. Siksi puhuminen ja ajatteleminen on ihan yhtä tärkeää kuin konkreettinen tekeminen. Teot eivät läheskään aina synny suoraan: tänään käyttäydyn tavalla A, huomenna muutan tapaan B. Käyttäytymisen muutos vaatii hyvin usein sitä, että ensin ajattelee asioita ja sen jälkeen usein puhuu niistä läheisten kanssa. Vasta sitten pystyy hiljalleen muuttamaan asioita konkreettisesti.
Sanat ovat puhumisen ja ajattelemisen työkaluja, samalla lailla kuin lääkkeet terveydenhoidon. Sanoista rakentuu koko maailmankuvamme – ja se taas muovaa elämäntapamme. Siksi sanat ovat tavattoman tärkeitä. Eivät tärkeämpiä kuin rokotteet ja testaaminen – mutta aivan yhtä tärkeitä.
Puhe, ajattelu ja teot -kaikki muokkaavat toisiaan.
Risto Willamo
Miten voidaan varmistua siitä, ettei uutta Covid-19:n kaltaista pandemiaa enää tule? Vastaajana Risto Willamo
Jos kysyjä todella tarkoittaa sanaa “varmistua”, vastaus on helppo: ei mitenkään! Ekologinen järjestelmä on niin kompleksinen, ettei ihmisen ymmärrys voi mitenkään riittää noin mutkikkaan asian VARMISTAMISEEN. Mutta tietysti voimme yrittää kaikkemme, jotta vähentäisimme riskiä. Omasta mielestäni tärkeimpiä keinoja olisivat esimerkiksi biodiversiteetin suojelu, ekosysteemien voimakkaan muokkaamisen vähentäminen, tehoeläintuotannon vähentäminen jne. Nämä taas vaatisivat monia poliittisia, maailmankuvallisia jne. muutoksia nykyiseen ihmisen elämäntapaan ja yhteiskunnalliseen järjestykseen. Niiden toteuttaminen tulee viemään hurjan paljon aikaa, joten valitettavasti pidän todennäköisenä, että tulemme näkemään vielä uusia pandemioita.